Ehdokashaastattelu Parikkalan-Rautjärven sanomiin 21.2.2019

1. Jos sote-uudistus kaatuu, niin mihin suuntaan Etelä-Karjalan nykyistä Eksote-mallia pitäisi viedä? Eksotessa on tehty paljon uraauurtavaa ja esimerkillistä työtä. Lähtökohdat kehittämiselle ovat hyvät. Tänä keväänä päivitettävässä strategiassa tulisi tarkastella maakunnan kehitystä, väkilukua ja väestörakennetta 10-20 vuoden aikajänteellä. Johtopäätökset on käytävä läpi kaikkien jäsenkuntien kanssa perusteellisesti yhteisen näkemyksen löytämiseksi. Palveluverkon ohella on tarkasteltava palvelujen tuottamistapaa, tekniikan suomia mahdollisuuksia, kotihoidon ja kotona asumisen turvallisuuden kehittämistä ja tietysti myös sosiaalipalveluja ml lasten ja nuorten parissa tehtävä työ osana sote-kokonaisuutta. Päivystävän sairaalan asemaa on pyrittävä vahvistamaan esimerkiksi yhteistyöllä maakuntien kesken. Jäsenkuntien osalta on olennaista, että syntynyt alijäämä pystytään suunnitelmallisesti kattamaan ja jatkossa kustannuskehitys pysyy vakaana. Myös valtiolta tarvitaan tukitoimia. Valtionosuuksissa on nykyistä enemmän otettava huomioon väestömäärän rinnalla ikärakenne, joka Etelä-Karjalassa…

Continue Reading

Suomalaista ja eurooppalaista ulkomaalaispolitiikkaa

S (Esitelmä Luumäen reservinupseereille ja reserviläisille 11.2.2019) JOHDANTO Hyvät kuulijat! Olen kiitollinen mahdollisuudesta alustaa kerhoillassanne ulkomaalaispolitiikasta, joka on teemana mielipiteitä herättävä ja josta varmasti jokaisella on valveutunut käsitys. Olen taustaltani rajaupseeri ja sisäministeriön hallinnonalalla urani tehneenä luonnollisesti ollut tekemisissä ulkomaalaisasioiden kanssa. Kertaan aluksi muutamia perusasioita. Yleisen näkemyksen mukaan ulkomaalaispolitiikka on osa ulkopolitiikkaa ja siihen kuuluu keskeisenä tekijänä turvapaikkapolitiikka. Suomesta turvapaikkaa voi hakea vain Suomen valtion alueella. Hakemus jätetään rajalla rajavartiolaitokselle tai sisämaassa poliisille. Turvapaikkahakemusta ei voi tehdä Suomen ulkomailla olevassa edustustossa tai ottamalla ulkomailta kirjeitse tai sähköpostitse yhteyttä Suomeen. Suomessa turvapaikanhakijoiden vastaanottoa säätelee Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta eli vastaanottolaki. Turvapaikkahakemuksia käsittelee Maahanmuuttovirasto. Hakemuksen käsittelyaikana hakija oleskelee vastaanottokeskuksessa siinä maassa, jossa hakee turvapaikkaa. Myönteinen päätös voi olla turvapaikka eli pakolaisasema, uhkan tai vaaran perusteella toissijainen suojelu tai oleskelulupa muulla…

Continue Reading

Puhe Lotan päivänä 12.5.2018 Etelä-Karjalan Lotta Svärd -perinneyhdistyksen tilaisuudessa

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, lotat ja pikkulotat, hyvät naiset ja miehet! Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin kuuluva runo Lotta Svärd kertoo naisesta, joka seurasi miestään vuosina 1788–1790 käytyyn sotaan. Mies kaatui, mutta Lotta tiesi, että hänen työnsä sotilaiden tukemiseksi oli tarpeen ja hän lähti edelleen vuoden 1808 sodassa mukaan muonakuormineen. Runo on kuvitteellinen, eikä Lotalle ole löytynyt todellista esikuvaa. Legenda jäi elämään ja Lotan nimeä kantavia maanpuolustusjärjestöjä syntyi myöhemmin kaikkiin pohjoismaihin. Suojeluskunnista tuli tammikuussa 1918 itsenäistyneen Suomen hallituksen joukkoja, joiden tehtävänä oli ajaa maasta venäläinen sotaväki ja palauttaa maahan järjestys riisumalla aseista työväestön perustamat punakaartit. Naisten joukoille osoittama tuki lääkintähuollossa, kenttäkeittiöissä, viestiyhteyksien ylläpitäjinä ja kirjallisissa tehtävissä loi edellytykset valkoisten joukkojen menestykselle. Vaikka sisällissodan tapahtumat ja osapuolten toiminta…

Continue Reading

Puhe Uukuniemen sankarihautausmaalla 1.7.2018 Uukuniemi-juhlassa

Hyvä juhlaväki! Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin kuuluva runo Lotta Svärd kertoo naisesta, joka seurasi miestään vuosina 1788–1790 käytyyn sotaan. Mies kaatui, mutta Lotta tiesi, että hänen työnsä sotilaiden tukemiseksi oli tarpeen ja hän lähti edelleen vuoden 1808 sodassa mukaan muonakuormineen. Runo on kuvitteellinen, eikä Lotalle ole löytynyt todellista esikuvaa. Legenda jäi kuitenkin elämään ja Lotan nimeä kantavia maanpuolustusjärjestöjä syntyi myöhemmin kaikkiin pohjoismaihin. Suojeluskunnista tuli tammikuussa 1918 itsenäistyneen Suomen hallituksen joukkoja, joiden tehtävänä oli ajaa maasta venäläinen sotaväki ja palauttaa maahan järjestys riisumalla aseista työväestön perustamat punakaartit. Vapaaehtoisten naisten joukoille osoittama tuki lääkintähuollossa, kenttäkeittiöissä, viestiyhteyksien ylläpitäjinä ja kirjallisissa tehtävissä loi edellytykset valkoisten joukkojen menestykselle. Vaikka sisällissodan tapahtumat ja osapuolten toiminta on nostettu keskustelussa kriittisen arvioinnin kohteeksi,…

Continue Reading
Close Menu