Ehdokashaastattelu Parikkalan-Rautjärven sanomiin 21.2.2019

24012019 Huuskonen Vesa

1. Jos sote-uudistus kaatuu, niin mihin suuntaan Etelä-Karjalan nykyistä Eksote-mallia pitäisi viedä?

Eksotessa on tehty paljon uraauurtavaa ja esimerkillistä työtä. Lähtökohdat kehittämiselle ovat hyvät. Tänä keväänä päivitettävässä strategiassa tulisi tarkastella maakunnan kehitystä, väkilukua ja väestörakennetta 10-20 vuoden aikajänteellä. Johtopäätökset on käytävä läpi kaikkien jäsenkuntien kanssa perusteellisesti yhteisen näkemyksen löytämiseksi. Palveluverkon ohella on tarkasteltava palvelujen tuottamistapaa, tekniikan suomia mahdollisuuksia, kotihoidon ja kotona asumisen turvallisuuden kehittämistä ja tietysti myös sosiaalipalveluja ml lasten ja nuorten parissa tehtävä työ osana sote-kokonaisuutta. Päivystävän sairaalan asemaa on pyrittävä vahvistamaan esimerkiksi yhteistyöllä maakuntien kesken. Jäsenkuntien osalta on olennaista, että syntynyt alijäämä pystytään suunnitelmallisesti kattamaan ja jatkossa kustannuskehitys pysyy vakaana. Myös valtiolta tarvitaan tukitoimia. Valtionosuuksissa on nykyistä enemmän otettava huomioon väestömäärän rinnalla ikärakenne, joka Etelä-Karjalassa kehittyy kustannusten hallinnan kannalta haasteelliseksi. Edelleen omaishoitajien asemaa parantamalla voidaan tukea kotiin vietäviä palveluja. Pitkällä aikavälillä on toimenpiteitä suunnattava ennalta ehkäisevään toimintaan, jonka vaikuttavuus kustannusten hallinnassa on jatkossa keskeinen.

2. Missä ovat vanhusten hoidon kipupisteet? Tarvitaanko hoidon parantamista?

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on laitoshoidosta ja vuodeosastoilta on siirrytty yhä enemmän kotona asumisen tukemiseen, jolloin yksittäistapauksissa on vanhus jäänyt ilman tarvitsemaansa tukea. Toki tapaukset ovat yksittäisiä, eivätkä kuvasta palvelun tasoa kokonaisuudessaan. Selvää on, että jokaisen palvelumitoitus pitää tarkastella yksilöllisesti ja mielellään vanhusten lähiomaisten kanssa, jolloin myös tiedonkulku paranee. Edelleen keskeinen haaste on yksinäisyys, johon lääkkeenä on yhteisöllinen asuminen. Asumisen ja hoivan välimuotoja (kuten senioritalo, palvelutalo ja hoivakoti) tarvitaan kodin ja sairaalan väliin. Henkilökunnan jaksamisesta ja motivaatiosta on kannettava nykyistä enemmän vastuuta ja myös henkilökunnan mitoitusta on tarkennettava.

3. Pitääkö Suomessa olla vahvemmat maakunnat?

Nykyinen hallintorakenne on lähtökohtaisesti toimiva. Peruskunnan näkökulmasta maakunnan rooli alueen kehittämisen ja elinvoiman osalta on keskeinen. Mikäli maakuntauudistus toteutuu, ovat peruskunnat suurimpiä hyötyjiä sote-palvelujen siirryttyä maakuntien vastuulle. Samalla jotkin valtion palvelut tulevat lähemmäksi kuntaa ja kuntalaista. Valitettavasti näyttää siltä, että väestöään menettävä Etelä-Karjala on jäämässä maakuntana pieneksi. Maakunnan painoarvo alueen elinvoiman kehittämisessä vaatisi leveämpiä hartijoita ja jopa niiden määrän vähentämistä, jolloin helposti lähestytään Kaakkois-Suomen vaalipiirin ja entisen Kymen läänin kokoista maakuntaa.

4. Millä päätöksillä voisit tukea Rautjärven/Parikkalan aluetta eduskunnassa?

Päätökset eduskunnassa voivat olla aluetaloutta vahvistavia ja sen toimintavireyttä parantavia. Parikkalan kunnanjohtajana on todettava, että Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kehittäminen aukioloaikaa jatkamalla aamuihin ja tarvittaessa viikonloppuihin on yksinkertainen ja sisäministeriön hallinnonalalla toteutettava päätös, joka toki edellyttää yhteistyötä Venäjän rajaviranomaisten kanssa. Myös liikenteen monipuolistaminen on tilapäisen statuksen puitteissa mahdollinen. Rajanylityspaikan kansainvälistäminen vahvistaisi seudun aluetaloutta merkittävästi ja siihen liittyvä periaatteellinen ratkaisu tulisi tehdä tulevalla vaalikaudella. Täytyy muistaa, että periaatteellisesta ratkaisusta kansainvälisen liikenteen aloittamiseen menee helposti viisi vuotta.

Hyvät tiet ja yhteydet tuovat hyvinvointia. Valtatie 6:n kehittäminen sen liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta parantamalla tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Kyseeseen voisi tulla risteysalueiden turvallisuusjärjestelyjen ohella kolmikaistaiset osuudet, joilla raskaan liikenteen ohitukset olisivat nykyistä turvallisempia. Edelleen toimenpiteitä tarvitaan Imatra-Kitee välisellä rataosuudella vaarallisten tasoristeysten poistamiseen muutamista kohteista, mistä suunnitelmat ovat jo valmiina. Maaseudun ja perustuotannon vahvistamiseen tarvitaan valtion tukea mm. sukupolven vaihdoksien ja yritysjärjestelyjen osalta. Myös tutkittua tietoa ilmastomuutoksen vaikutuksista maatalouteen kaivataan ja EU-tukiviidakkoon toivotaan selkeyttämistä ja uskottavuutta pitkälle aikavälille. Valtion on jatkossakin huoltovarmuuden varmistamiseksi ja myös ekologisena ratkaisuna tuettava kotimaan tuotantoa. Maatalousyrittäjyyden arvostusta on nostettava ja yleensäkin elämisen edellytykset on turvattava myös kaupunkiseutujen ulkopuolella.

5. Onko nykyinen rajavalvonta riittävää? Kuinka monta uutta hävittäjää Suomi tarvitsee?

Rajavalvonta, millä tarkoitetaan rajatarkastuksia rajanylityspaikoilla ja niiden välisen alueen valvontaa, on kattavaa ja painopisteytetty riskianalyysiä hyväksikäyttäen. Itärajalla ja samalla Schengen-alueen ulkorajalla on jatkuvasti seurattava ja arvioitava turvallisuustilanteen kehitystä ja varmistettava Rajavartiolaitoksen resurssit kaikissa olosuhteissa. Lähivuosien lisäresursseja vaativia hankkeita ovat muun muassa alueen valvontajärjestelmän uusiminen ja kehittyvän valvontatekniikan, kuten drone-laitteet, käyttöönotto. Rajavartiolaitoksen merellisen sektorin hankinnoissa ovat keskeisiä uusittavat vartiolaivat, joilta edelleen edellytetään perusvalvonnan ohella öljyntorjuntakykyä ja osaamista. Arvioitaessa rajavalvonnan tasoa, on muistettava koko Rajavartiolaitoksen tehtäväkenttä ml. sotilaallinen maanpuolustus.

Eduskunta on tehnyt periaatteellisen ratkaisun hävittäjäkaluston korvaamiseksi lähtökohtaisesti 64 hävittäjällä, jota pidetään riittävänä määränä huolehtimaan rauhan aikana alueemme koskemattomuuden valvonnasta. Ne ovat välttämätön osa maamme ilmapuolustusta ja puolustusvoimien tulenkäyttöä maalla ja merellä. Suomi ja maamme puolustus tarvitsee kyseisen määrän hävittäjiä ja sen ohella on myös maa- ja merivoimia kehitettävä vastaamaan tulevaisuuden taistelukentän vaatimuksia. Arvioitaessa puolustuskykyämme on yleisellä asevelvollisuudella ja kertausharjoituksilla edelleen olennainen merkitys.

6. Pitääkö maahanmuuttoa kiristää vai höllätä?

Suomessa on syntyvyys harvinaisen alhainen. Pitkällä aikajänteellä meillä on edessä työvoimapula, jota voidaan hallita oikein mitoitetulla työperäisellä maahanmuutolla. Maahanmuuttopolitiikka on kansainvälisistä sopimuksista johtuen osaksi EU-politiikkaa, jossa Suomen on aktiivisesti edistettävä toimenpiteitä EU:n ulkorajoilla, lähinnä Välimeren alueella, jota kautta sekavan poliittisen tilanteen ja tulevaisuudessa ilmastomuutoksen johdosta suuntautuu Eurooppaan nykyistä suurempi hallitsemattoman maahantulon uhka. Suomessa on turvapaikanhakuun liittyviä menettelyjä sekä 2015 nopeasti lisääntyneen maahanmuuton että kuluvan kevään lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten johdosta tehostettu. Turvapaikanhaussa on pyrittävä järjestelyyn, jossa päätös tehdään nopeasti ja valitukset käsitellään asianmukaisesti. Kielteisen päätöksen saaneet on palautettava kotimaahansa ohjatusti. Polisilla ja Rajavartiolaitoksessa pitää olla asianmukaiset toimivaltuudet ja resurssit maahantuloon liittyvien kielteisten ilmiöiden, kuten terrorismi, torjumiseksi.

7. Millä keinoin ilmastomuutosta on hillittävä?

Ilmastomuutos on globaali ilmiö, jossa on pyrittävä koko Eurooppaa ja maailmaa koskeviin sopimusperusteisiin järjestelyihin. Suomen päästöt ovat noin 0,1 % ja Euroopan 10 % koko maailman päästöistä. Suomessa on tehty päätös hiilidioksidipäästöjen vähentämistä Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämällä tavalla. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kansallisia säädöksiä. Suomea koskevia päätöksiä ovat hiilestä ja todennäköisesti myös turpeesta luopuminen asteittain vuoteen 2030 mennessä. Autoverotuksella on suosittava vähäpäästöisiä ajoneuvoja ja nopeutettava autokannan uusiutumista. Polttoaineverotuksen noston osalta on oltava maltillinen ottaen huomioon, että pääosassa Suomea auto on välttämättömyys, eikä julkinen liikenne korvaa sitä kuin suurimpien asutuskeskusten alueella. Raskas liikenne on pitkään dieselin varassa. Vähitellen on päästävä eroon muovipohjaisista raaka-aineista, mihin metsäteollisuus on löytämässä uusia, uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvia ratkaisuja. Ilmastomuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet ovat yksilötasolla asuntojen lämmitykseen, ajoneuvon käyttöön, kierrätykseen ja ekologisiin ratkaisuihin liittyvät kuluttajavalinnat.

8. Pitäisikö työttömille tarjota keppiä vai porkkanaa, ja mitä ne keinot olisivat?

Aktiiviset toimenpiteet ovat tehokkaita työllisyyden hoidossa ja työn vastaanottamisesta on tehtävä kannattavampaa kuin joutenolosta. Työn ohella ja sen sijasta ovat koulutus ja työskentely kolmannella sektorilla tärkeitä. Yhteiskunnan kannalta on tavoiteltava toimenpiteitä, joilla pidetään kaikki mukana ja ehkäistään syrjäytymistä, josta on muodostumassa yhteiskuntaamme merkittävä ja monialaista yhteistoimintaa edellyttävä haaste.

9. Pitääkö valtion talouden tasapainoa korjata tarvittaessa veronkorotuksilla vai menojen leikkauksilla?

Valtion velkaantuminen on vihdoin saatu pysähtymään, vaikka maksettavaa jää paljon tulevillekin sukupolville. Näyttää siltä, että olemme lähivuosina laskusuhdanteessa, eikä valtion talous kestä tulevalla vaalikaudella merkittävää sosiaalisten etujen vahvistamista. Suomessa lienee keskituloisilla maailman korkein veroaste, joten sen nostaminen ei ole käytännössä järkevää. Tarvittaessa on edettävä menojen leikkauksissa siten, että kaikkien haavoittuvimmassa asemassa olevien toimeentulo ja hyvinvointi turvataan. 

10. Mitä omia teemoja ajat vaaleissa? Avaa tärkeintä muutamalla lauseella.

Vaaliteemana minulla ovat turvallisuus ja arjen hyvinvointi. Turvallisuudella tarkoitan Suomen säilyttämistä maailman turvallisimpana ja vakaimpana maana, jossa poliisiin ja oikeuslaitokseen voi luottaa ja hallinto toimii hyvin. Suomessa puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen asema turvallisuusviranomaisena on keskeinen, eikä niiden budjettikehystä pidä säädellä suhdanteiden mukaan.

Arjen hyvinvoinnilla tarkoitan hyvin toimivaa varhaiskasvatusta ja koulua, laadukkaita toisen asteen koulutusjärjestelyjä ja yleensä järjestelmää, jossa jokainen suomalainen voi menestyä omasta sosiaalisesta taustasta riippumatta. Ketään ei saa jättää syrjäytymään. Kaikilla pitää olla oikeus ihmisarvoiseen elämään. Nyt eläkeiässä olevat ansaitsevat tämän hyvinvointivaltion rakentaneena hyvää hoivaa myös silloin kun heidän edellytykset huolehtia itsestään ovat puutteelliset.

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on pinterest
Pinterest
Vesa Huuskonen

Vesa Huuskonen

Close Menu